tiistai 5. helmikuuta 2019

Terkkuja Rokilta!

Löysin Rokin vanhan blogin. Olipa itsekin hauska lukea pojan alkutaipaleen juttuja!
Päätinpä tehdä pienen kuvallisen päivityksenkin tänne sivuille.

Rokki on nyt jo aikamies, joulun alla vietettiin 6-vuotissynttäreitä. Minkälainen irski hänestä sitten kehkeytyi?



Aikamoisen riistaviettinen tapaus, omien polkujensa kulkija kertakaikkiaan. Kun muutimme vajaa kuusi vuotta sitten tänne Siuntion korpeen hirvien ja valkohäntäkauriiden joukkoon, loppui muutaman useamman tunnin kestäneen karkureissun jälkeen Rokin irtipito kokonaan. Onneksi on aidattu iso piha.

Rokki oli myös kovasti kova merkkailemaan, joten kulkuset ripustettiin naulaan jo muutama vuosi sitten.

Barffaamalla ollaan eletty, ja hyvin on koira pysynyt hoikkana ja hyväturkkisena - se, ettei koskaan ole kunnolla trimmattu ei ole koiran tai ruoan vaan omistajan vika!


Terveyden suhteen ollaan selvitty muilta osin hyvin, mitä nyt vesihäntää esiintyy pari kertaa vuodessa, ja reilu vuosi sitten elokuussa oli tiukka paikka, kun Rokki nielaisi grillin roskiksesta pöllimänsä maissinpalan, sai siitä suolitukoksen, ja siitä joihtuneesta leikkauksesta sitten toivuttiin pitkään, mutta onneksi toivuttiin. Vielä on vähän painon kanssa tekemistä (pitäisi saada lisää lihaa luitten päälle), ja sydämessä suhahtelee sivuääni rankan trauman seurauksena, kenties.












Mistä Rokki sitten eniten pitää? No lämpimästä! Tämä on ainoa koira, jonka olen kuullut ääneen hytisevän kylmästä. Rokki käy meidän kanssa saunomassa (ihan hetken vain), ottaa löylyt omalla alalauteella, ja juo saunan päälle minikuksasta alkoholitonta olutta saunajuomaksi.


Tuiskun kanssa Rokki on opetellut monta temppua, menevät pihassa agilityä ja harjoittelevat koiratanssia. Missään harrastamassa ei käydä, pitkillä lenkeillä kotikulmilla vain.









Rokki rakastaa hiihtoa (koska saa vetää ja juosta lujaa). Muutama Lapin-vaellus ollaan myös tehty. Veneilykin onnistuu hyvin. Pääosin eletään vain tavallisen kotikoiran elämää, kohtuu pitkiä lenkkejä ja yhdessä oloa. Sellaista vähän tylsää.











Tyhmähän Rokki ei ole, vaikkei hyvin tottelekaan. Muutama koirien älypeli on hankittu, ja Rokki ratkaisee ne nopeasti ja vaivatta. Osaa myös avata ovenkahvat.

Enemmän Rokista kuin Rillistä ja Ruutista tuli meidän koko perheen koira: Kimmo lenkittää enimmäkseen Rokin, Tuisku leikittää ja minä saan kivoimman osan eli trimmauksen, ruokahuollon, kynsien leikkuun ja muut hoidot ja lekurireissut.




Rokilla on ollut ja on edelleen muutama leikkikaveri, isompia narttukoiria yleensä, mutta kyllä mielessä siintelee, että olisi kiva jossakin vaiheessa saada hänelle pikkusisko kaveriksi, ettei tarvitse olla yksin, ja olisi se leikkikaveri joka päivälle...